Ero lapsiperheessä Pohjanmaa -hanke lähestyy loppuaan ja on aika tarkastella nuorten parissa toteutettua taiteellista toimintaa. Nuorten tavoittaminen hankkeen palveluiden piiriin on ollut välillä haastavaa. Koska vanhempien ero vaikuttaa vahvasti myös nuoriin, nähtiin tärkeäksi löytää ja perustaa ryhmätoimintamuoto, jonka kautta nuoret pääsisivät käsittelemään tunteitaan ja ilmaisemaan itseään – juuri sen verran kuin itsestä hyvältä ja turvalliselta tuntuu. Tästä syntyi idea nuorten taideryhmästä.
Mikä taideryhmä ja miksi sellainen perustettiin?
Ryhmä perustettiin yhteistyössä Ero lapsiperheessä -hankkeen, avopalveluyksikkö Avokin sekä Vaasan modernin taiteen museo Kuntsin kanssa. Ensimmäinen ryhmä käynnistyi loppuvuodesta 2019 ja ikäryhmäksi valikoitui 13-18-vuotiaat nuoret. Ikärajoissa kuitenkin joustettiin, sillä ryhmän alussa katsottiin tärkeäksi tavoittaa mahdollisimman paljon aiheesta kiinnostuneita nuoria.
Nuorten taideryhmässä opittiin tunnistamaan ja käsittelemään tunteita taiteen sekä muun luovan toiminnan keinoin. Vuosien 2019-2021 aikana järjestettiin yhteensä 4 taideryhmää, tosin keväällä 2020 eräs nimeltä mainitsematon tekijä vaikeutti hieman ryhmän toteutusta. Nuoret kuitenkin malttoivat odottaa pahimman poikkeusajan yli, ja jatkoivat ryhmässä syksyllä 2020.
Ryhmä järjestettiin pääsääntöisesti Kuntsin modernin taiteen museon studiotilassa, jossa oli valmiudet toteuttaa monenlaista taidetta. Ohjaajien tehtävät jakautuivat siten, että Kuntsin työntekijä vastasi enemmän taiteen teoriaan ja erityismenetelmiin liittyvistä seikoista, Avokin ja hankkeen työntekijät taas vastasivat enemmän emotionaalisesta työskentelystä. Ohjaajat toimivat kuitenkin tiiviisti yhteistyössä mahdollistan taideaiheiden sekä tunnetyöskentelyn nivoutumisen tiiviiksi kokonaisuudeksi.
Taideryhmän sisältö
Taideryhmän sisältö muodostui yhdestä pääteemasta, joka saattoi olla esimerkiksi vuodenaikaan liittyvä teema. Tämän pääteeman sisällä suunniteltiin jokaiselle ryhmäkerralle oma aihe. Ryhmässä vuorottelivat kevyemmät kerrat, jolloin ei menty niin syviin vesiin tunnetyöskentelyn kanssa, mutta myös pelkästään tunteiden ja ajatusten käsittelyyn liittyviä kertoja pidettiin.
Ryhmään osallistuneiden nuorten halu ja tarve nostaa henkilökohtaisia aiheitaan esiin vaihtelivat nuoresta itsestään sekä ryhmädynamiikasta riippuen. Nuorille korostettiin heti ryhmän alussa, ettei omia kokemuksiaan tarvitse ryhmässä jakaa, mutta työntekijän kanssa voi jatkaa yksilötyöskentelyä, mikäli se tuntuu tarpeelliselta. Tämä lähestymistapa koettiin hyväksi ja osa nuorista rastittikin perustietolomakkeessa kohdan, jossa tiedusteltiin halua keskustella ohjaajan kanssa kahden kesken. Osalla taas tällaista tarvetta ei herännyt.
Mitä ryhmässä sitten oikein tehtiin? Kuten edellä mainitsin, ryhmien kerrat noudattivat ennalta määriteltyä runkoa. Ensimmäisellä kerralla tehtiin esimerkiksi pinssit, joihin sai taiteilla oman nimensä. Samalla tutustuttiin ja keskusteltiin siitä, millaiset asiat nuoria kiinnostavat ja mitä he haluaisivat ryhmässä tehdä. Vaikka ryhmän teemat olivat ohjaajien määrittelemiä, annettiin nuorten kuitenkin vaikuttaa ryhmän sisältöön esimerkiksi siten, että he saivat valita, käsitelläänkö jollakin kerralla tunteita maalaamalla akryylivärein tai toteuttamalla esimerkiksi kollaasityö. Osa tykkäsi selkeästi enemmän esimerkiksi savitöistä, osa taas yksityiskohtaisesta piirtämisestä, joten omien ideoiden toteuttamiselle annettiin tilaa.
Ryhmissä vakiintui tavaksi käydä katsomassa jokin Vaasan kaupungin museoilla ajankohtaisena oleva näyttely. Näyttelyyn tutustumisen lisäksi nuoret saivat ammentaa ideoitaan näyttelyistä ja tehdä esimerkiksi luonnostöitä näyttelytilassa. Ryhmä tavattiin lopettaa piknikin tai luontoretken merkeissä, tavoitteena tuoda näkyväksi myös luonnon hyvinvointivaikutuksia sekä taiteen tekemisen mahdollisuuksia ulkona. Talvella ja syksyllä ryhmä saatettiin lopettaa kahvilakäyntiin ja jonkin uuden taidenäyttelyn katsomiseen. Nuoret saivat valita, missä haluaisivat viimeisen kerran pitää ja millaisten herkkujen merkeissä ryhmän loppumista haluttaisiin juhlistaa.
Ryhmän palaute
Ohjaajan näkökulmasta ryhmä on ollut hyvä ja toimiva tapa tavoittaa nuoria sekä käsitellä tunteita ja ajatuksia luovan ja mielenkiintoisen toiminnan kautta. Toki tähän mielipiteeseen saattaa vaikuttaa myös ohjaajan henkilökohtainen kiinnostus taidetta ja tunnetyöskentelyä kohtaan. Mutta, myös nuorilta saadun palautteen perusteella ryhmä on ollut tarpeellinen ja siinä esitellyt tavat käsitellä tunteita ja samalla luovasti toteuttaa itseään, ovat olleet hyvä yhdistelmä. Nuoret pitivät siitä, että saivat vaikuttaa ryhmän sisältöön ja oppivat uusia asioita taiteesta. Nuoret myös kertoivat olevansa kiitollisia siitä, että saivat kertoa raskaistakin kokemuksista, esimerkiksi kiusaamisesta tai lapsuuteen tai perheeseen liittyvistä ongelmista, turvallisessa ja ymmärtävässä ilmapiirissä. Osa myös koki asioita puhumisen helpommaksi, kun sai samalla käsilleen tekemistä. Viimeisin ryhmä toteutui kaksikielisenä, ja oli mahtavaa huomata miten nuoret halusivat ymmärtää toisiaan, oppia ja kokeilla itselleen vieraalla kielellä puhumista. Ihastelevat "vau" huudahdukset nuoren katsellessa toisen työtä eivät myöskään paljon suomentamista tai ruotsintamista kaivanneet.
Jatkoa ajatellen
Taideryhmien järjestäminen ainakin juuri tässä muodossa loppuu samalla, kun Ero lapsiperheessä -hankkeen toiminta loppuu. Ryhmän toteutuksessa on kuitenkin ollut mukana myös muita osapuolia, joten ryhmän jatkuminen saattaa jossain vaiheessa olla jälleen ajankohtaista. Idea on nyt kuitenkin testattu ja hyväksi havaittu.
Suuren suuri kiitos kaikille ryhmään osallistuneille nuorille, te teitte ryhmästä onnistuneen ja toimitte inspiraationa myös meille aikuisille. Kiitos myös ammattitaitoisille ja ihanille yhteistyökumppaneille sekä Kuntsilla että Avokissa.
Hyvää kesää ja jatkoa toivottaen,
Milja / Ero lapsiperheessä Pohjanmaa -hanke